Ensi alkuun saattaa tuntua hassulta, että jo varhaiskasvatusikäiset lapset harjoittelevat digi- ja mediataitoja. Uusien lukutaitojen opetteluun jo varhain on kuitenkin monia tärkeitä syitä. Jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus tutustua digitaaliseen ympäristöön, kehittää digitaalista osaamistaan turvallisessa ympäristössä ja saada opastusta ja tukea turvalliseen toimintaan digimaailmassa.

​

Digitaalisella ympäristöllä on kasvava merkitys jokapäiväisessä elämässämme, ja monet yhteiskunnat perustoiminnot nojautuvat digitaaliseen teknologiaan. Vaikka pienet lapset vaikuttavatkin osaavan käyttää digilaitteita kuin itsestään, tarvitsevat he kuitenkin tukea ja opastusta voidakseen toimia digimaailmassa turvallisesti. Mediakasvatus ja digitaalinen osaaminen kuuluu jokaiselle lapselle, ja uusien lukutaitojen jalkauttamisella varhaiskasvatukseen halutaan varmistaa, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen mahdollisuus saada mediakasvatusta ja tutustua digitaaliseen ympäristöön.

​

Varhaiskasvatuksessa mediakasvatusta harjoitellaan monin tavoin.

• Pienimpien kanssa tutustutaan kuviin, ääniin ja tarinoihin. Lapset saavat myös eläytyä tarinoihin leikkien avulla.

• Hieman isompien lasten kanssa mediasisällöistä keskustellaan: Mikä lapsia kiinnostaa juuri nyt? Mikä on totta, ja mikä on satua, ja miten ne voi erottaa toisistaan?

• Tutkitaan yhdessä mainoksia, ja jutellaan haluamisen, tarvitsemisen ja ostamisen eroista.

• Harjoitellaan ymmärtämään, että media voi luoda meille valmiita mielikuvia asioista.

 

 

Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen omaa aktiivista toimijuutta ja luovaa ilmaisua, ja kokeillaan erilaisia digitaalisia apukeinoja sisällön tuottamiseen. Valokuvataan, tehdään omia videoita ja harjoitellaan helppojen animaatioiden, esimerkiksi Stop Motion -animaatioiden tekoa. Sisällön tuottamisessa huomioidaan lasten osallisuus ja lapsiryhmän omat mielenkiinnon kohteet. Samalla opetellaan tärkeitä taitoja tekijänoikeuksista:

​

​

Kuka saa näkyä minun videollani?

Kenellä on lupa käyttää minun ottamaani kuvaa?

​

 

Digitaalisten laitteiden käyttöön lasten tulee saada tarvittavaa opastusta, eivätkä digitaaliset laitteet saa haitata lapsen kehitystä tai vuorovaikutusta muiden kanssa. Varhaiskasvatuksessa harjoitellaan laitteen vastuullista käyttöä, laitteiden tauottamista ja digitaitoja vuorovaikutuksessa muiden kanssa, eikä lapsi koskaan ole laitteilla yksin.

​

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus digitaaliseen osaamiseen. Digisuunnitelman tarkoitus on jakaa digitaalisen oppimisen kuvauksia niin, että jokainen lapsi saisi yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoitella digitaalisia taitoja. Varhaiskasvatuksen tulisi mahdollistaa jokaiselle lapselle luovan ja kokeilevan ilmaisun keinoja sekä mahdollisuuksia tutustua digitaaliseen maailmaan ja sen tulkintaan. Jokaisen lapsen tulisi varhaiskasvatuksessa lisäksi saada ohjausta vastuulliseen ja turvalliseen toimimiseen digitaalisissa ympäristöissä.

​

UNICEF myönsi Kokkolalle 1.9.2020 Lapsiystävällinen kunta – tunnuksen. Lapsiystävällisenä kuntana Kokkola on sitoutunut edistämään lasten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Taustalla vaikuttaa YK:n lasten oikeuksien sopimus, jonka pääperiaatteet ovat

​

· syrjimättömyys

· lapsen edun huomioiminen

· oikeus elämään ja kehittymiseen

· lapsen näkemysten kunnioittaminen

​

Myös digitaalisen osaamisen kehittämisessä varhaiskasvatuksessa lapsen oikeudet on huomioitu; Osaamistavoitteet on laadittu ikätasoisesti huomioiden lasten osallisuus, turvallisuus ja tasa-arvo.

​

Takaisin etusivulle

Lue lisää: Pienet lapset ja media

Lue lisää: Miksi ikärajat ovat tärkeitä?